Viime keväänä suurin piirtein tähän aikaan aloittelin ompelijan uraani viemällä ompelukoneen ja saumurin huoltoon, maksamalla itseni kipeäksi, ompelemalla vähän jotakin ja ennenkaikkea aloittamalla blogin pidon. Koneet ovat sittemmin pölyttyneet vaatehuoneessa, Pikkusisko on vetänyt saumurista langat irti, enkä minä saa niitä omin neuvoin paikalleen. Pakkasin kankaat pahvilaatikkoon. Tänä talvena en edes viitsinyt aloittaa minkään valtakunnan kutomista tai virkkausta. Olen tylsä!
Kevät tekee taas tuloaan ja tämä ei ole viime kevät vaan tämä kevät. Päässä alkaa siis taas hurrata huikeita suunnitelmia; nyt pitäisi saada tomaatinsiemenet multaan. En olekaan siis ihan tylsä kun jaksan kuvitella, että kasvattaisin perheelle tomaatteja siemenestä alkaen! Taidan jättää ajattelematta loppuun ajatuksen, kuinka siinä kumminkin lopulta käy; luultavasti taimet kuolla kuukahtavat kuivuuteen jo ennenkuin pääsen koulimaan niitä isompiin purkkeihin tai vaihtoehtoisesti, jos jopa saan ne isompiin purkkeihin, ne kasvavat ja venyvät vartta tekemättä koskaan hedelmää. Nuokkuvat ja kaatuilevat. Mutta mitä jos oikein päättäisin, voisinko ehkä sittenkin onnistua? Olisihan se tosi hienoa, jos jostakin kerrankin tulisi valmista... Optimistisella asenteella tässä kai pitäisi puskea eteenpäin.
Päättelin viime kesän aikana, että kun meillä on jo Isoveli, Isosisko ja Pikkusisko, niin tuostahan kerrassaan loogisesti puuttuu jotakin; Pikkuveli. Olen siis toiminut nyt itse idätyspurkkina ja kasvattanut jo aika hyvälle mallille pientä ihmistaimea. Olen fifti-sixti varma, että se on Pikkuveli. Meidän perheemme tarvitsisi vielä Pikkuveljen ja Lohikäärmeen vuoden kunniaksi ympyrä voisi nyt sulkeutua. Olen himpun verran kohtalonuskoinen, tai itseasiassa pesunkestävä fatalistihan minä olen tarkemmin ajateltuna. Uskon myös kiinalaisten juttuihin, koska 700 vuotta vanha kiinalainen hedelmällisyyskalenteri on niin tarkasti ennustanut omien vauvojeni sukupuolen. Minä ja Hyvä Mies olemme kumpikin syntyneet Lohikäärmeen vuonna, samoin Isoveli ja nyt neliömme voisi täydentää Pikkuveli, niin ikään Lohikäärme, tuo Kiinan arvostetuin ja toivotuin horoskooppi. Voisimme tällä vahvalla nelikolla suojella Kukkoa, Tiikeriä ja Hevosta. Juujuu, saatoin olla entisessä elämässäni Liu Jing. Vaikka entisiin elämiin en sentään usko. Ja toisaalta, jos se olisikin sitten Pienin sisko, Lohikäärme se olisi joka tapauksessa ja miksei nelikkoon sopisi kaksi mies- ja kaksi naispuolista Lohikäärmettä. Nähtäväksi jää.
Tässä sitä nyt vain sitten odotellaan lumien sulamista, pihatöiden alkamista, kesää, grillausta, mukavaa perhe- elämää vailla aikataulutusta koulusta tai vähäisistä harrastuksista. Ja Lohikäärmettä sitten syyskesällä. Kunpa saisin pihan reunaan kymmenen isoa koivua, joiden väliin voisi ripustaa viisi raidallista riippumattoa. Siinäpä olisi ainakin neljä lukutoukkaa nenä kiinni kirjoissaan. Harry Potteria, tyttöjen ja äitien hömppää ja dekkareita. Ai että lukeminen on kivaa, sen olen löytänyt taas ja saanut kirjan jopa loppuun. Tai parikin. Ja mikä parasta; ihanat lapsenikin lukevat. Ja he, jotka eivät lue, minä luen heille. Riippumattojen puutteessa, levitetään lakanalle nurmikolle.
http://hennahelmi.fi/
Voi miten ihanaa!!! Onneksi olkoon kovasti teille kaikille!!!!
VastaaPoistaMoikkelis,
VastaaPoistaSain tällaisen ja heitän sullekin eteenpäin!! :)
Seinäjoen kaupunginkirjaston blogissa haaste:
Haaste
Eteläpohjalaisten kirjailijoiden/kirjoittajien kirjoja ilmestyy vuosittain jonkin verran. Haastammekin kaikki eteläpohjalaiset bloggaajat esittelemään tai arvostelemaan ainakin yhden täkäläisen kirjoittajan/kirjailijan kirjan tänä vuonna.