Olen ostanut vuosia sitten kirpputorilta vanhan oven. Se on kapea, kolmipeilinen, oikeaa puuta ja painaa tuhottomasti. Minun mielestäni se on kaunis, rumuudessaan. Ruosteiset helat ja hilseilevä maali, missä sitä nyt enää on jäljellä. Se on toiminut kukkapöytänä. Valokuvatauluna. Koristeena seinää vasten. Olen muuttanut sitä mukanani uskollisesti jo melkein 10 vuotta. Nyt se kököttää terassilla, koska viimeinkin siitä tulee oikeasti jotakin. Siitä tule sängynpääty. Itseasiassa se on ollut jo jonkin aikaa sängynpääty, mutta nyt sille rakennetaan runko ja siitä tehdään sellainen, että se ei heilu ja pauku ja sen päälle voi laskea tavaroita, toisinsanoen yöpöydille voi heittää hyvästit. Näin lehdessä kuvan vastaavasta rakennelmasta ja sellaisen juurikin minä haluan! Koska Hyvä Mies yllätti meidät kaikki rakentamalla tosi hyvän skeittirampin aivan tuosta noin vain (minä kyllä piirsin kaavapaperille rampin kaaren aivan tuosta noin vain vapaalla kädellä toinen silmä kiinni ja se oli heti oikea) niin luultavasti tuo onnistuu aivan minä päivänä tahansa. Minä voin tehdä piirustukset.
Sain tänään uudet silmälasit. "Vanhanaikaiset", "Ei nyt kauheat, mutta näytät lukutoukalle", "No nehän on pirteät" ja "Ihanat". Minusta ne ovat pelkästään valtavan trendikkäät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti