Siivooja vs bloggaaja

Ihan vain kannustusta saadakseni aloin miettiä ääneen, että mitähän järkeä tällaisessa blogin kirjoittamisessa oikein on? Oletin saavani vastauksia että sehän on hienoa ja eihän siihen nyt mitään erityistä syytä tarvita. Ja sen sellaista. Hyvä Mies sanoi kuule miettineensä ihan samaa. Tai siis ei ollut miettinyt, mutta kun nyt kysyin niin hänen mielestään ei sitten niin yhtään mitään järkeä. Hän jäi pohtimaan, onko ajatuksena vain saada mainetta ja kunniaa eli miksei samoja asioita voisi kirjoittaa paperille ja työntää sitten pöytälaatikkoon? No voisi varmaan, mutta vähän turhalta se tuntuu, eipä ole tullut kirjoitettua. Päinvastoin yritän pitää laatikot mahdollisimman tyhjänä kaikesta paperista. Pakkohan sitä oli alkaa sitten puolustella ja keksiä hyviä syitä. Vertasin asiaa siihen, että miksi jotkut ihmiset kirjoittavat kirjoja tai näyttelevät? Viihdyttääkseen kanssaihmisiä, toteuttaakseen itseään, kai. Kaikilla ihmisillähän toki ei samanlaista tarvetta ole; temperamenttieroista riippuen toisilla on kovempi tarve jakaa elämäänsä kuin toisilla. Toiset vain tykkäävät katsella toisten elämää kun ne toiset jakavat sitä niille toisille! Muodossa tai toisessa.

Koska kaikki aikani kuluu nykyään rakasta älykästä puhelintani hiplaten (olen saanut huomautuksia) ja vähän myös vaippoja vaihtaen, rintaraivareita taltuttaen, imettäen, peppuja pesten, satuja lukien, ruokaa laittaen, kaupassa käyden, leipoen, kissalle karjuen, lapsille motkottaen tai halien, iltarukouksia lukien, pyykkivuoria valloittaen, järjestäen, kaappeja läpikäyden, läksyjä tarkastaen, kutoen, harrastuksissa kuskaten, lenkkeillen ja äitien kanssa seurustellen, päätin ottaa avukseni siivoojan, että aikani kuluisi vähän vähemmän siivoten. Kerran kuukaudessa vieraileva siivooja ei tosin ihan kauheasti tässä taloudessa auta... Edeltävän illan käytän talon järjestämiseen niin että meillä on todella siistiä siivoojan tulla. Aamulla laitan kellon herättämään kello 7, että ehdimme pois alta kun siivooja tulee kello 8. Sitten lorvimme jossain melkein neljä tuntia. Tulemme ihanan siistiin kotiin, joka on sellainen noin toiset neljä tuntia. Illalla voikin jo pyyhkiä keittiön lattian märällä mopilla. Ihanaa kun käy siivooja!

Ja vielä kehuakseni puhelinta; Isoveli sai uskonnon kotitehtäväksi keskustella kotona siitä, mikä tekninen laite on vaikuttanut perheen arkeen eniten. Hän käveli keittiöön, löi uskonnonkirjan pöytään ja kertoi tehtävän aiheen jatkaen samaan hengenvetoon, että ei tarvitse enää keskustella: "Mä kirjoitin siihen jo että iPhone 4S. Sen jälkeen kun äiti ja iskä sai ne, ne ei oo muuta tehny ku rämpänny niiden puhelimia." No ehkä, mutta kun se vaan on niin kätevä! Siis niin kätevä!